Kefalonian Ay Eufimia kylä oli valloittavan nätti ja ihmeellisintä oli sen edessä olevalla lahdella oli vain muutama vene ankkurissa vaikka on jo heinäkuun alku ja Joonianmeren saarilla on ruuhkaksi asti carterveneitä.
Välillä on kuin elokuvaa seuraisi, kun carterveneet ankkuroivat. Sitä näkee mitä luovempia ratkaisuja, kun tilaa ei ole paljon. Eräskin vene tuli kahden veneen väliin ja laittoi kaikki fendarit ja vielä kumiveneenkin sivulle, kun selvästi oli nähtävissä, että veneet törmäävät kunhan tuuli vähänkin alkaa puhaltaa tai vaihtaa suuntaa. Äkkilähtöhän siitä loppujen lopuksi tuli tälle kiilajalle.
Ithaka saari kaikkine lahtineen jäi mieleen varmaan kaikkein mukavimpana kokonaisuutena tältä alueelta pohjois Jonian mereltä.
KALAMOS saaren Port Leonin lahdessa ankkurissa ja pitkällä köydellä kiinni rannassa. Välillä sitä hämmästyy uusissa lahdissa, kun ne ovatkin erilaisia kuin pilottikirjasta etukäteen lukien on ajatellut. Tämä lahti yllätti kuinka suosittu se oli ja taas kerran saatiin kunnon näytelmä. Katamaraani vaihtoi ankkuripaikkaa, kun heidän vene rekasi sillä seurauksella , että nyt he olivat melkein kiinni meissä. Katamaraanin kapu sitten kyselemään, että mitä mieltä me ollaa onko hän liian lähellä? Naurahdin vain että olette, sillä luulin hänen vitsailevan, mutta hän olisi tosissaan jättänyt veneensä siihen meidän eteen. Vaihtaessaan paikkaa he laskivat ankkurinsa toisen veneen ankkuruketjun päälle ja taaskin liian lähelle tätä toista venettä. Toisen veneen omistaja hermostui ja luultavasti kävi pyytämässä, että nämä lähtisivät pois. Katamaraani ei hievahtanutkaan joten tämä toinen alkoi nostamaan omaa ankkuriaan. No tietenkin heidän ankkurit olivat ristissä ja kun toinen nosti omansa nousi katamaraaninkin ankkuri. Oli jo pimeää ja vaikka toinen vene kuinka yritti irrottaa katamaraanin ankkuria omastaan eivät he onnistuneet. Eki meni jollalla auttamaan ja saivat ankkurit vapaaksi. Seuraavaksi Eki sanoi katamaarin kapulle, että hänen pitää nostaa oma ankkuri ja varmistua, että se ottaa uudelleen kiinni pohjaan. En nosta intti kapu, mutta antoi lopuksi periksi ja sai ankkurinsa kunnolla pohjaan kiinni.
 |
| Kalamos Port Leone |
Kastos saari oli todella hieno saari ja ihanan kirkkaat vedet. Kovien tuulien johdosta meriveden lämpötila alkoi laskea ollen vain 16,6 astetta alimmillaan.
KREIKAN MANTEREEN edustalle Port Marathia lahteen. Lahti oli paikallisten kreikkalaisten leirintäaluetta. Kahden jyrkän vuorenrinteen välissä soma lahti hiekkarantoineeen. Rannassa juoksenteli musta iso porsas vapaana asuntovaunujen välissä.
ASTAKOS kreikkalaisten lomailijoiden suosiossa. Pieni kylä jonka kaduilla ajeli jo parhaat päivänsä nähneitä hieman lommoisia autoja. Ostimme pienistä avofarmari mallisista autoista suoraan viljelijöiltä vihanneksia ja valtavan suuren vesimeloonin. Försti oli nuutua kiikuttaessaan sitä mutaman kymmenen metrin matkan jollalle, mutta kyllä kannatti oli se vaan niin herkullista.
 |
| Kalastaja kantamassa miekkakalaa |
Ensin moottorilla ajaen sitten pläkässä lilluen tuulta odotellessa ja vihdoin mukavassa voimistuvassa etelätuulessa purjehdimme Patraikoksen MESALONGIAN lahteen.
MESOLONGIAan päästäkseen on ajettava 2.5 mailia kapeaa väylää pitkin, jonka molemmilla sivuilla on kesäasuntoja laitureineen (vanhoja kalastajien käytössä olleita asuntoja). Osa ihan hökkeleitä ja osa hienoja hienoine laitureineen. Aivan kuin jossain Aasian joella seilaisi. Kovat helteet ja suojainen pieni lahti takasi sen, että merivesi nousi huippulukemiin 25.6 astetta. Onneksi joka päivä tuuli reippaasti vaikkakin yöllä tuuli aina loppui ja tietäähän sen kuinka lämmin on sitten nukkua. Uloskaan ei voinut mennä nukkumaan, kun ravintoloissa soitettiin täysillä teknoa läpi yön.
 |
| Kanavan varrella paalutetut talot veden päällä |
Ruoka on ollut hieman kalliimpaa kuin Sisiliassa, mutta nyt täällä mantereella on selvästi huokeammat hinnat. Olemme oppineet tekemään kreikkalaista salaattia, tzatzikia ja lammasta, jotka ovat meidän top 10 kärjessä.
KORINTIN LAHDELLA
Pistäydyimme muutamaksi päiväksi TRIZONIAn saareen ja pitkästä aikaa laituriin kylkikiinnitykseen. Tämä pieni nätti lomanvietto kylä oli kreikkalaisten suosiossa niinkuin myös monen matkaveneilijänkin. Joillekin tämä oli viimeinen satama ja näimme jonkun verran hylättyjä veneitä laiturissa ja jopa upoksissa. Matkalla tänne tullessa yllätykseksemme delfiiniparvi leikki hetken veneen ympärillä. Myös olemme täällä Korintinlahdella nähneet merikilpikonnia rantojen läheisyydessä. Kapu pääsi jopa yhden kanssa sukeltamaan lyhyen matkan yhdessä.
 |
| Ankka juttelee peilikuvalleen |
Vesi oli kirkasta ja kutsui uimaan tuon tuosta. Hellettä oli riittämiin, mutta veden lämpötila pysyi silti noin 21 asteisena. Oli myös kiva päästä pitkästä aikaa kunnolla kävelemään hiekkatietä kukkulan huipulle ja toiselle puolelle saarta.
Kova länsituuli puhalsi satamaan ja seuraavana päivänä kaupassa käydessämme kuulimme kauppiaalta Ateenan lähellä riehuvista valtavista tulipaloista, joden tuhoa oli kova tuuli vielä voimistanut. Olimme itsekin aika lähellä Ateenaa ja tieto tästä järkytti kovasti.
ITEA kaupunki yllätti meidät positiivisesti. Siisti kaupunki, josta löytyy kaikkea mitä tarvitsee jopa polkupyörähuolto liike. Förstin 15v vanhan pyörän jarruvaijeri tuli vaihdettua hetkessä uuteen ja melkein ilmaiseksi. Myyjä oli kouluikäisen pojan isä ja siinä odotellessa jutustelimme hieman. Hänen mielestä sää on tänä vuonna vaihdelleet tavallista enemmän ääripäästä toiseen. Olipa mukava päästä edes hetkeksi juttusille aivan tavallisen kreikkalaisen kanssa.
Satamassa olimme kylkikiinnityksessä ilmaiseksi ja vesikin oli ilmaista. Pitkästä aikaa päästiin pesemään venettä oikein kunnolla. Lähellä oli kelpo uimaranta tai jopa toinen sivusta kaupunkia oli pelkkää uimarantaa ja puhdetöiden lomassa pyöräiltiin sinne vilvoittelemaan. Elämä täällä on rauhallista ja siihen samaan rytmiin mekin sujuvasti solahdimme. Illan tullen laituri täyttyy ihmisistä onkineen tai vain muuten kävelivät perheineen pitkin leveää aallonmurtajaa.
